Itsenäisyyspäiväksi, 6. joulukuuta 2024, oli jo hyvissä ajoin buukattu pidettäväksi Sleepy Sleepers 50 vuotta -konsertti vierailijoineen Helsingin Jäähallissa. Heinäkuun alussa julkistettiin, että Helsingin Jäähallin lisäksi konsertteja olisi myös Tampereella 27. marraskuuta ja Lahdessa 4. joulukuuta. Näissä Daven rooli oli kitaroida biisissä Surmanajaja Erkki Vasili Helminen, jota Lahdessa täydensi Rapula Pluusi ja Helsingissä Arto Nyqvist moottoripyörineen. Myös Logomossa lauantaina 2.11. pyhäinpäivää vietettiin Sliippareiden tahtiin meksikolaisteemaisen Dia De Los Muertos-/ Halloween-teemaisen illan merkeissä, mutta tälle keikalle ei Dave osallistunut.
Emsalö Musicin Topi Salmi junaili helmikuussa 2025 alkuun Davelle Facebook-sivut, jonne kutsuttiin pieni porukka ylläpitäjiksi. Dave itse ei suoraan sivuilla operoinut, mutta muutoin oli juonessa mukana.
Tampereen Vastavirta-klubin perinteinen vappukeikka Tampereella tehtiin Löyttyjen, eli basisti Mikon ja rumpali Sakarin kanssa, keikalla oli myös Light-bändissä soittanut kitaristi Tommi Laine. Tavallaan Sakari korvasi edellisvuoden tammikuussa menehtyneen, Light-rumpalina soittaneen Juppo Paavolan.
SF-Blues -porukalle oli tälle vuodelle 2025 buukattu heinä-syyskuun ajalle tusinan keikan rundi, jossa vierailijoina tulisivat olemaan Marjo Leinonen, Eero Raittinen, Kojo, Jukka Orma ja Tomi Leino. Keikoille tuli surureunat, kun Heikki Silvennoinen yllättäen menehtyi joulukuussa 2024. Rundi kuitenkin toteutettiin, Silvennoisen tilalle tuli hänen kanssaan useissa yhteyksissä soittanut kitaravirtuoosi Jarmo Nikku. SF-Bluesin kesän varhennettu ensi-esiintyminen olikin Silvennoisen muistokonsertissa Tampereen Tavara-asemalla toukokuussa. Suru-uutiset saivat jatkoa, kun heinäkuussa tuli tieto terveysongelmista viime vuosina kärsineen Raittisen poismenosta. Oli ollut selvää, ettei Eero voisi kiertueelle osallistua, vaikka sillä vielä keväällä spekuloitiinkin. Rundin keikat menivät Daven mukaan hyvin, yleisömäärissä oli vaihtelua loppuunmyydyistä paikoista pariin ennakkomyynnin vähäisyydestä johtuneeseen peruuntumiseen.
Syyskuun 2025 loppupuolella julkaistiin Daven albumi Well. Emsalö Musicin Topi Salmi kuuli jo perinteiseen tapaan kokonaisuuden vasta, kun se oli valmis. Ja tuotos lähti sellaisenaan painoon.
Lopputulos on yhdentoista biisin ja puolen tunnin mittainen englanninkielinen paketti, jossa blues on punainen lanka. Instrumentaalilla aloitetaan ja sellaiseen päätetään. Vain CD-versio tehtiin.
Dave kommentoi:
”Ne biisit, mitkä tähän valitsin, niissä on kaikissa bluesfiilis. Jos ajattelee edellistä levyä [Tigerlily-trion samanniminen albumi 2024], niin siinä oli enemmän rockmeininkiä. Osaa tämän levyn biiseistä kokeiltiin jo silloinkin, mutta silloin ne jätettiin väliin ja lepäämään. Voi tulla vaikutelma, että tämä levy olisi Tigerlilyä viimeistellympi, mutta ei kumpaakaan ole sen monimutkaisemmin tuotettu. Meillä oli tässäkin työn alla joitakin biisejä, jotka vaihdettiin treenausten aikana. Ei sen takia, että ne olisivat olleet mitenkään huonoja, mutta sen takia, ettei niihin saatu oikein otetta. Ne eivät tuntuneet sopivan kokonaisuuteen, menivät vähän eri fiiliksellä. Tehtiin kyllä niihin taustat, mutta kun jatkettiin, niin ne eivät enää tuntuneet sopivilta. Vaihdettiin sitten pari biisiä. Se oli hyvä ratkaisu.
Vastavirta-keikan jälkeen me mentiin kolmestaan Löyttyjen kanssa kokeilemaan kämpälle. Kasattiin levy siitä hiljalleen, ei se vaatinut mitään sen kummempaa.
Biisit on kaikki mun omia. Studiossa ei myöskään ollut vierailijoita. Mitä siinä on eri biiseillä vaihtelevia soundeja, niin soitan itse nuo huuliharput ja eri kitarat ja vastaavat. Käsiä taputteli kyllä tarvittaessa koko porukka... Kitarasoolot on soitettu kesän SF-Blues kiertueella matkassa olleella mun B.B. King-stailin Gibson 355:lla, kompit ja slidet Stratolla.
Teksteissä ei ole mitään jatkokertomusta, yksittäisiä juttuja omista fiiliksistä. Billie-biisi [Billie’s Eyes] on muistumia lapsuudesta tähän päivään, ja Billie Holidaysta tietysti puhutaan. Can’t Tell rullaa aika dylanmaisesti, mutta se vaikutelma on ihan tahatonta. Sitä klangia vaan ei voi välttää välillä. Walk With Me:ssä on sitten aika paljon B.B. Kingiä, mutta onhan siinä Creamiakin. Walk With Me:tä me soitettiin jo kesän SF-Blues-keikoilla.
Avausinstrumentaalia [Early Morning in Austin] kai voisi luonnehtia ragtime-tyyliseksi. Päätösbiisissä [Run] on vähän eri tyylejä yhdistelty, instrumentaali siis sekin. Se ei ehkä ole niin puhdasta bluesia, mutta se sama henki on siinäkin. Jollain tavalla sitä tehdessä tuli myös mieleen Link Wrayn kitarointi.
Nimibiisi [Well Well] on vähän kuin suomeksi olisi ”no niin”… Tulee siitä, kun kysytään asiaa, mistä et oikein ole tietoinen. Luullaan, että sä tiedät jotain, mitä sä oikeasti et tiedä.
Jos levyn kannesta sanoo jotain, niin siinä on soittorasiafiilis. Ukko näyttää pomppaavan ylös boksista. Se oli ihan tahaton juttu, tavallaan hylkyyn menevä Harri Hinkan kameran vahingonlaukaus. Harri oli sitä mieltä, ettei sellaista otosta voi käyttää, jossa jalka katkeaa keskeltä. Se vaikutti kuitenkin mun mielestä oikein sopivalta ja valittiin.”
Marraskuun ja joulukuun alkupäivien 2025 aikana oli vuorossa Aleksi [Kii] Kiiskilän kanssa kymmenkunta keikka käsittänyt Lauluntekijäilta-kiertue. Niissä kummallakin oli ensin omat setit ja lopuksi yhdessä soitettavaksi oli viiden biisin setti: Any Pyen - Menneisyys - Et voi jättää minua - Hoida puut - Polkka.
Vuosi 2026 näyttäisi avautuvan maaliskuun akustisilla keikoilla. Mahdollisesti ensi kesänä nähdään lähinnä festariympäristöissä bändikeikkoja Houselights-nimellä, mukana Tommi Laine, Mikko Löytty ja uusi rumpalikaveri. Myös loppuvuodelle on orastavia suunnitelmia.
Early Morning In Austin / Billie’s Eyes / Love Is the Best Drug / Francoise / Well Well / Walk with Me / Can’t Tell / 104 Rollin’ On / When Walls Fail Their Meaning / In My Dreams / Run
Dave Lindholm – Gibson 365, Fender Strato, huuliharppu, laulu
Mikko Löytty – basso, handclaps
Sakari Löytty – rummut, handclaps
