Daven uuden bändin samanniminen syksyn 2024 julkaisu. Ennakkoinfona oli: Trio, jonka jäseninä Dave L, Mikko L ja Gilbert K. ”Nyt on rockia. Les Paul ja Marshall, eikä mitään välissä”.
Kyseessä on siis kolmikko, jossa Daven ohella bassossa on vanha tuttu Mikko Löytty ja lyömäsoittimissa Mauritiuksella syntynyt ja viitisen vuotta sitten maailman kierrettyään tamperelaistunut Gilbert Kuppusami (oli mukana myös Daven ja Jakoilan Vol II -albumilla). Kaikilla on myös lauluraitoja.
Kuitenkin alkuun pieni takauma parin viime vuoden Dave-keikkailuista, koska niistä ei ole edellisissä levyesittelyissä tullut mainittua.
Keikkamuistoissa jäätiin kevään 2022 SF-Bluesiin, joka jatkoi vielä kyseisenä kesänä esiintymisiään. Dave-keikkojen kannalta yksi kulminaatiopiste oli Kaisaniemen puistokonsertti 19.6., jossa kuultiin ennen pääesiintyjä Jeff Beckiä (ja Johnny Deppiä) niin SF-Bluesia kuin Daven tuolloista varsinaista bändiä Kynä & Kumppanit. Kumppanit jatkoivat omaa keikkailuaan vielä alkusyksyn aikana (Dave Lindholm Esittää - Kynä Ja Kumppanit).
Helsingin Tavastialta alkoi sitten 14. heinäkuuta 2023 kolmentoista keikan seuraava SF Blues -kiertue, joka päättyi Tapiolasaliin syyskuun lopussa. Kolmikon Ahlqvist, Silvennoinen ja Lindholm rinnalta löytyivät basisti Mikko Löytty ja rumpali Harri Ala-Kojola. Kiertueella oli mukana myös Jukka Gustavson.
Vuoden 2024 GTR-Tour pyöräytettiin maaliskuussa. GTR-kiertueita on organisoinut aina Jartse Tuominen, ja ensimmäinen Tour oli 2005. Sillä ja vuoden 2013 kiertueella on Dave ollut aiemmin mukana. Ja nyt jälleen oli. Kolmas kitaristi tällä kertaa oli viitisen vuotta Suomessa asunut ja turkulaistunut, WASP-yhtyeessä maineensa hankkinut Douglas Blair. House-/taustabändinä toimi kolmikko Rami Eskelinen, Jari Heino ja Timo Pratskin.
Biisihavaintoina Tampereen Klubin keikalta, että Dave esitti aluksi housebändin kanssa setin omia bravuurejaan: Everyday I Have The Blues/ Goin' to Louisiana/ House of the Rising Sun/ Hootchie Choothie Man / Do I Have to Throw Stones/ Love In Vain / Sweet Little Angel / Got My Mojo Working. Jartse Tuominen esitteli sen jälkeen teknisempää soittimen hallinnan taituruutta proge-/fuusiosävelin ja Douglas Blair vuorollaan erittäin monipuolisen soundikattauksen. Koko kitaratrion ja bändin vetämänä kuultiin Dave-painotteiset biisit Hey Mona / Hey Joe / Needles to Say ja lopun yhteisjamittelussa Lotta Valtanen otti taustalaulajan pestistään näkyvämpää roolia Dylan-tulkinnassa Knocking on Heavens Door (tuttua kauraa Daven repertuaarissa sekin). Kiertueeseen kuului reilut kymmenkunta esiintymistä. Turun Utopia-klubin esiintymisestä löytyy vastaava kuvaus Blues News -sivuilta (jonka joku lienee kopsannut Faceen)
Näiden rundien lomassa Dave luonnollisesti teki harvakseltaan soolokeikkoja vaihtelevaan tahtiin. Hienoja vierailuja nähtiin, joskin pari valitettavan taustan omaavilla keikoilla, kun 2023 soitettiin edesmenneiden Maukka Siiralan ja Pedro Hietasen muistokonsertit. Tällä hetkellä tulollaan on Mato Valtosen ja Sleepy Sleepersien Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Helsingissä ja sille pari muuta rinnakkaisesiintymistä. (Ja tässä sopiva aasinsilta mainita kesällä 2023 Manifetsi-lehdessä julkaistu allekirjoittaneen definitiivinen artikkeli Dave Lindholm vs. Sleepy Sleepers.)
--
Mutta palataan Tigerlilyyn:
Siis kyseessä on Daven & co:n uusi bändi, joka ei ainakaan toistaiseksi ole keikkaillut eikä esittänyt sellaisia suunnitelmiakaan. Nimensä combo sai Daven mukaan yksinkertaisesti tiikerinlilja-kukasta: kaunis ja nopeasti lakastuva. Levyn musiikin voi sanoa olevan jatkumoa Daven viimeaikaisille englanninkielisille Lights-levytyksille: riffipohjaisia biisejä, laulu – tai oikeammin puhelaulu - on aika pinnassa, ja sooloja on yllättävänkin vähän. Toisaalta tämä luontevasti selittyy sillä, että Lights-combossa oli toisessa kitarassa Tommi Laine, ja nyt Dave hoitelee kitarahommat yksin.
Gilbert Kuppusami summaa omaa osuuttaan: ”Daven tapasin ensimmäisen kerran vuonna 2019 jam-sessiossa, ja hän piti soittamisestani ja laulamisestani. Albumin valmistelu alkoi, kun Dave tuli yhdelle keikalleni ja tauon aikana kysyi minulta, haluaisinko alkaa työstää trio-albumia. Enpä ajatellut kahdesti, vaan sanoin heti, että tehdään se!! Kuten tiedetään, Dave haluaa harjoitella paljon ennen studioon menoa, koska hän ei halua hukata aikaa äänityksessä. Aloimme treenata marraskuussa 2023 ja äänitimme levyn tammi-, helmi- ja maaliskuussa. Ei siksi, että albumi olisi ollut vaikea, vaan koska teimme kaikki jotain muuta samaan aikaan.”
Kappaleista ei ehkä heti nouse mitään selkeitä klassikkoaineksia, mutta monia mukavia hetkiä kuitenkin ja useammalla kuuntelulla alla tulla lukuisikin korvamatoja. Jotain jokaisesta kappaleesta:
Mosquito Queen / Vaikka ennakkoinfo siis antoi odottaa aika räyhäkästä menoa (eli tuo kommentti: ”Gibson Les Paul kiinni Marshalliin, eikä mitään muuta”), niin hyttysen ininällä aloitetaan. Idea on lievästi sama kuin Bluesoundsin C.C. Less -biisissä, mutta tässä ei niin pitkälle vietynä.
Nobody Else / Tämä oli ennakkojulkaisuna uloslaskettu digisingle, ja eittämättä albumin parhaimmistoa. Yhteiset köörit elävöittävät kokonaisuutta ja hyvä soolokin kuullaan.
Magic Sticks / Mikko Löytyn biisi. Mukava välipala, jonka solistina tarjoilee siihen sanat Mikon kanssa tehnyt Gilbert K Kuppusami. Ja välipala ei tarkoita, että biisi olisi mitäänsanomaton, aivan päinvastoin, kokonaisuuden piristys. Biisi on omistettu eräälle menehtyneelle ystävälle.
The Blue Cat / Jos nyt oikein lyriikoita tulkitsin, niin 50 vuoden jälkeen kaveri ilmestyy takaisin maisemiin – ”Boom!” Tulee mieleen, tosin ehkä hieman kaukaa hakien, sopivasti n. 50 vuoden takainen Sirkus-albumin kappale ”Kujakissa”, jonka englanninkielinen versio oli ”The Alley Cat”. Ehkäpä silloinen katujen kasvatti palaa nyt kotinurkilleen coolina kollina.
The Good One / Pienimuotoisista aineksista kasattu rytmipaketti. Leijuva päätösriffi on myös maukas.
B: Hey You / Suomen Kiits Ritskards nostaa jälleen päätään, aika korkeallekin…Näitä Hey-huutoja Daven kappaleissa matkan varrella on kuultu ehkä jo vähän liiankin kanssa, mutta tähän ne kyllä sopivat.
Close / Kuvaisiko tätä polkevien riffien soundia eräänlaiseksi viidakkojytäksi. ”Pienestä viiveestä huolimatta, älä lähde, ennen kuin tulen, lähellä jo ollaan…” Ja soolo lähtee ok (pienellä alkuperäistä hidastempoisemmalla I’m Gonna Roll -mausteella).
Swingin’ Rome / Kitara on miksattu laulun taakse, riffi tuoksahtaa Rock’n’Roll-Zeppeliiniltä ja toinen hieman ZZ (Salmen?) Topiltakin. Sitä vähän turhaa huudahteluilmaisua on tässä biisissä. Olisiko mitään kytkentää Daven hovikuvaaja Harri Hinkkaan, joka on kuuleman mukaan Italia/Rooma-fani?
The Old World’s Got A New Coat / Tuttua tarinaa muutamastakin Daven aiemmasta biisistä, vaikkapa Inventive-bändin kappaleesta ”Is The Net New Rock’n’ Roll”, eli uusi kuori, vanhat sisukset. Bändi ei oikein malta lopettaa kappaletta.
Now Up/ Luonteva albumin päätös. Ajatuksena, että ystäviä löytyy sadesäälläkin. ”Eezy now…”
A: Mosquito Queen / Nobody Else / Magic Sticks / The Blue Cat / The Good One
B: Hey You / Close / Swingin’ Rome / The Old World’s Got A New Coat / Now Up
Dave L(indholm) – Gibson Les Paul, Marshall, laulu
Mikko L(öytty) – basso
Gilbert K(uppusami) – rummut
