Yllytyksestä voi antaa kiitokset, sillä 'Kerran' on soundillisesti ja sisällöllisestikin parhaita levyjä, mitä Davelta on koskaan julkaistu. Onhan kyseessä tietysti läpileikkaus Lindholmin parhaaseen materiaaliin koko uran ajalta, niin ettei vertailu muihin levyihin ole reilua eikä oikein mielekästäkään, mutta kuitenkin...
Levyllä on 12 biisiä, CD-versiolla ja kasetilla 15. Daven lähes kaikilta siihenastisilta suomeksi tehdyltä levyiltä on jokin kappale mukana, vain 'Sissi' ja 'Sisar' ovat jääneet edustusta vaille. Levy on loistava osoitus siitä, että mikään ei ajan kuluessa ole muuttunut, vaikka kaikki onkin. Siitä huolimatta, että biisit on koottu 20 vuoden ajanjaksolta, muodostaa albumi linjassa pysyvän tiiviin kokonaisuuden. Esiintymiset taltioitiin DAT-nauhalle, Tampereen Yo-talon keikka 16-raitaiselle. Nauhoilta otetiin mukaan levylle sopivimmat biisit, 7 Yo-talolla nauhoitettua, loput Kemistä, Kajaanista, Turusta, Vaasasta ja Rovaniemeltä. Aplodit ja välispiikit on kaikki karsittu pois.
Kiertueohjelmaan kuului alunalkaen 27 biisiä. Näistä 'Sisar' -levyltä otettu 'Ensimmäinen kirje' ei koskaan päässyt treeneihin asti, koska sen esittämiseksi olisi bändiä pitänyt mahdollisesti laajentaa. Vanha 'Anna tukan valuu vaan' esitettiin vain yhdellä keikalla. Ohjelmistosta putosi ajan mittaan myös 'Rock kukko'.
Edellisten lisäksi levyltä on jätetty pois muita uran alkuaikojen menopaloja, 'Minun nimi on nimessun', 'Jazzikansa tulee' ja 'Sirkus'. Niihin ei bändi saanut mitään uutta kipinää verrattuna alkuperäislevytyksiin. 'Musiikkia' -levyn kappaleet 'Onko komedia' ja 'Se se on rokkii' sekä myöhäisemmät 'Sitähän se kaikki on' ja 'Pelastetaan yö' karsiutuivat nekin. Edelleen saman kohtalon kokivat 'Sissin' kappaleet 'Pyydän' ja 'Italialainen'.
Kiertueen bändissä soittavat Daven lisäksi Heikki Silvennoinen, Mikko ja Sakari Löytty sekä Arto Piispanen. Ja tämä bändi todella soi! Kappaleiden sovitukset ovat onnistuneet nappiin, samoin esitykset. Ainut pieni miinus tulee CD:n bonusbiisistä 'Kaikki menee seinään', joka hieman todella menee seinään...
Taustabändin mielipiteiden annettiin vaikuttaa levyn soundeihin, ja tällä oli hyvien puolien lisäksi myös hintansa. Ensinnäkin bändin jäsenten alustavat kommentit viipyivät ja tämän lisäksi nauhoilta etsittiin ja valittiin parhaita biisejä niin kauan, että levyn julkaisulle otollisin aika meni jo ohi. Dave puolestaan halusi mukaan tunnelmaltaan parhaat versiot jotka eivät taas olleet välttämättä äänityksellisesti parhaiten menneitä, ja näistäkin vaihtoehdoista taitettiin peistä.
Kiertue oli lyhyt, siihen kuului vain parikymmentä keikkaa alkutalven 1992 aikana. Lisää olisi ollut tarjolla, mutta Dave ja bändi pitivät päänsä ja kieltäytyivät venyttämästä kiertuetta ennakkosuunnitelmien vastaisesti.
Vuoden 1992 elokuussa esitettiin Prix Italia -kilpailua varten toteutettu radiokuunnelma "Bob, Davy, Janne ja minä - akustinen sarjakuva identiteetistä", joka oli Radioateljeen/Harri Huhtamäen tuotantoa. Kuunnelman musiikista vastasi Paroni Paakkunainen. Mukana oli Dave Paakkunaisen johtaman orkesterin solistina. Kuunnelman musiikki on Daven kannalta sangen mielenkiintoinen, sillä hän tulkitsi puolen tusinaa biisiä, mm. kolme Dylanin laulua sekä suomenkieliset kappaleet ´Hallin Janne´ ja ´Davy Crockett´.
Tältä albumilta mukana on kappale:
