Alkuvuodesta 2007 Dave pääsi jälleen yllättämään. Etukäteen syksyllä oli vihiä siitä, että jotain erikoisempaa oli suunnitteilla, mutta lopputulos oli taas jotakin aivan muuta ja uutta: Posetiivin säestyksellä toteutettuja Daven suomenkielisiä hittejä.
Hankkeen taustalla ja tavallaan tuottajan roolissa oli rovaniemeläinen muusikko ja posetiivari Jarmo Saitajoki. Hän hankki joskus kymmenkunta vuotta sitten Raffin R 20/31 -posetiivin ja pohti alusta saakka, miten sille voitaisiin toteuttaa suomalaisia kappaleita – hanke, jollaista kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt. Yksi kerrallaan sopivat ehdokkaat karsiutuivat mietteistä, kunnes Dave jäi vahvimmaksi ehdokkaaksi. Miehet olivat tavanneet jo aiemmin ja reilut kaksi vuotta sitten erään keikan jälkeisissä tunnelmissa puheet kääntyivät posetiivilevyyn. Dave oli hankkeeseen suostuvainen, mutta ei halunnut levylle uusia kappaleita, vaan vanhoja klassikoita.
Albumin varsinainen toteutus oli pitkä ja kivinen tie, jonka läpiviemisestä täytyy kaikki tunnustus antaa Saitajoelle. Posetiivihan toimii mekaanisten rei’itettyjen (pvc)rullien avulla, mihin kappaleet on ”koodattu”. Posetiivin tekee haasteelliseksi mm. se, ettei se ole kromaattinen soitin, eli siitä ei löydy kaikkia ääniä. Myös oikean tempon löytyminen on kirjaimellisesti posetiivarin kädessä, ja mitä hitaampi biisi, sen vaikeampi toteuttaa. Myöskään kaikua ei näissä äänityksissä käytetty, mikä osaltaan pelkisti lopputulosta. Sovitusten tekeminen ja niiden rullille siirtäminen ei sekään ollut helppo tehtävä – eikä myöskään Davelle niiden esittäminen.
Musikkirullat toimitti saksalainen posetiiveihin erikoistunut yritys Orgelbau Raffin (www.raffin.de). Ensimmäinen toimitettu erä oli kuitenkin epäonnistunut, sillä ainoastaan kappaleen ”Jatsikansa tulee” toteutus pystyttiin siitä käyttämään. Orgelbau Raffin ei lisäksi ollut kiinnostunut kaikkien tarvittavien biisien sovittamisesta, koska he pitivät urakkaa liian haastavana. Pelastajaksi tähän tilanteeseen löytyi tuolloin musiikkikapteenina Rovaniemellä toiminut Tomi Väisänen, joka teki ison työn sovitusten kanssa. Lähes kolmen vuoden kehittelyajasta huolimatta aikataulu meni tiukille. Studioaika oli jo varattu, kun viimeiset rullat olivat vielä toimittajalla. Niitä ei Saitajoen mukaan ehditty ennen studioon lähtöä kertaakaan edes kokeilla, vaan ne poimittiin mukaan, ”pantiin kädet ristiin ja sitten veivaamaan…”. Onni oli myötä, ja äänitykset saatiin suunnitellusti valmiiksi.
Kappaleista sinänsä ei siis ole Daven musiikin ystäville mitään kummempaa kerrottavaa. Kaikki ovat vanhoja tuttuja hittejä. Noin puolet on uran alkupuolelta ja viimeisimpänä kappale Menneisyys, joka on kokoelmalta ”Melkein 50” ja vuodelta 2002. Sovituksista sitten voikin sanoa enemmän, ne ovat erikoisia ja hauskoja. Kuten todettua, niistä useimmat on tehnyt Tomi Väisänen, neljän kappaleen osalta sovittaja on Orgelbau Raffin. Joihinkin tulkintoihin posetiivin rajoitukset ja sen pelkistetty sävel tuovat vähän hätäisen tunnun, mutta useimpien kappaleiden osalta tämä sangen erikoinen soitin on yllättävän hyvin Daven kappaleisiin istuva. Esimerkiksi Rock-kukko on saanut aivan uutta ulottuvuutta ja hieman nurinkurisesti, useimpiinkin rauhallisiin biiseihin, kuten Sitähän se kaikki on taikka Menneisyys säestys sopii oikein hyvin.
Mika Liikkari suunnittelema kansikuva on sangen hauska sekin. Siinä ovat posetiivari ja posetiivarin apina, eli apinahattua on päähänsä sovittanut luonnollisesti Dave itse.
Äänitykset levyä varten teki Kari Mehtälä Rovaniemen teatterin studiossa tammikuun loppupuolella parin päivän sessiossa 23 - 25.1.2007.
Joidenkin keikkojen tekemisestä on parivaljakolla levyn julkaisun kynnyksellä ollut puhetta. Yksi tällainen mahdollisuus on elokuun alkupäivinä 2007 Hämeenlinnassa järjestettävä Kansainvälinen posetiivi- ja katumusiikkifestivaali.
Jo ennen posetiivi-albumia Dave oli vieraillut 21.3.2007 julkaistulla ”Suomenhevonen - Kunnon hevonen” –juhlalevyllä. Idea siitä oli tullut esiin edellisenä keväänä ja vauhtiin päästiin syyskuussa, kun Suomen Hippos ”siunasi” asian. Puuhamiehenä oli trubaduurina tunnettu William Korwenkoski, jolla Dave oli yhtenä esiintyjänä mielessä heti alusta alkaen. Hän törmäsikin kohtalon oikusta Daveen eräässä Helsingin Itäkeskuksen pubissa, jonne Dave oli tulossa keikalle. Keskustelujen perusteella soi seuraavalla viikolla puhelin ja Dave vaikutti ilmeisen innostuneelta asiasta. Hän sanoi ottaneensa selville suomenhevosen historiaa ja kertoi olevansa valmis lähtemään mukaan omalla biisillä. Dave lähetti tekstin ja kertoi, että biisistä tulee hyvä! Ei ollut mitään syytä epäillä asiaa, joten hän sai vapaat kädet ja niin suomenhevonen 100 vuotta –juhlalevyllä on kuultavana Daven biisi ”Suomen hiljainen”.
Tätä iloista siltaa - Minun nimi on nimessun – Sirkus - Puhelinlasku on mun - Rock-kukko - Sitähän se kaikki on - Annan kitaran laulaa vaan - Sataa & 22 - Puhtaat laivat - Jazzikansa tulee - Voi kun riittäis pieni taivas – Menneisyys
Dave Lindholm: Laulu
Jarmo Saitajoki: Posetiivi (Laulu kappaleella Puhtaat laivat)
Äänitys ja miksaus: Kari Mehtälä, Rovaniemen teatterin studio 23-25.1.2007
Kansi: Mika Liikkari / Harri Hinkka
